Keikkatyö – Miten työtä tehdään tulevaisuudessa –seminaarissa Marjaana Toiminen MindMill Networkista väläyttää näkymiä tulevaisuuden uuden työn maailmaan ja sen luomiin mahdollisuuksiin. Työn muodot muuttuvat. Tuleeko keikkatyöstä uusi normaali? Millaisia valmiuksia se edellyttää tulevaisuuden työntekijöiltä?

Tampereen ammattikorkeakoulun ja Tampereen seudun ammattiopiston yhteisessä Co-Studio –hankkeessa kokeiltiin keikkatyötä osana opiskelijoiden työharjoittelua ja oppimista.

Seminaarissa keskustellaan media-alan keikkatyöläisten nykytilasta, tulevaisuudesta ja työhyvinvoinnista sekä jaetaan hankkeessa saatuja kokemuksia keikkatyöstä ja kevytyrittäjyydestä.

Ilmoittautuminen seminaariin 12.11. mennessä:

https://lomake.tamk.fi/v3/lomakkeet/27275/lomake.html

OHJELMA

11.45 Kahvitarjoilu

12.00 Avaus ja hankkeen esittely, Anneli Karppinen, projektipäällikkö Co-Studio -hanke

12.15 – 13.15 Tulevaisuuden työ – muotoja, toimintamalleja ja osaamistarpeita, Marjaana Toiminen, Senior Advisor, Co-Founder MindMill Network

13.20 – 13.40 Media-alan freelancereiden työhyvinvointikyselyn tuloksia, Ninni Pääkkönen, opiskelija TAMK, Media-ala

13.45 – 14.00 Co-Studio-hankkeen tulokset: Keikkakioski -harjoittelukonsepti

14.00 – 14.15 Opiskelijoiden kokemuksia keikkatyön tekemisestä ja kevytyrittäjyydestä

14.15 – 14.30 Co-Studio-hankkeen tulokset: Media-alan työttömien valmennuskokeilu yhteistyössä Työvoimapalveluiden kanssa, Emma Ketonen, YAMK-tutkinto-opiskelija, TAMK

14.30 – 14.40 Alumnin puheenvuoro

14.40 – 14.50 Yleisökeskustelua

14.50 – 15.00 Tulevaisuuden suunnitelmia ja loppusanat, Anneli Karppinen

Lisätiedot:

www.co-studio.fi

Facebook: https://www.facebook.com/events/327988927992286/

Anneli Karppinen
Lehtori, media-ala, elokuva ja televisio
Co-Studio, projektipäällikkö
050 521 3628
anneli.karppinen@tamk.fi

Valokuva: Laura Malmivaara

Keikkakioskeilla työkeikkoja tarjolla

Keskiviikkona 9. lokakuuta Mediapoliksen kuvausstudio täyttyi odottavasta tunnelmasta, kun Co-Studion järjestämässä Keikkakioski-tapahtumassa TAMKin ja Tredun opiskelijat pääsivät tapaamaan mahdollisia toimeksiantajiaan.

Paikalla oli yhteensä yhdeksän yritysten ja yhdistysten edustajaa, jotka esittelivät toimintaansa ja keikkatyötarpeitaan. Kaikki paikalla olleet edustajat toivoivat löytävänsä tapahtumasta ammattitaitoisia apukäsiä erilaisiin keikkamuotoisiin työtehtäviin. Videotuotannot, sosiaalinen media ja erityisesti nuorten näkökulmat olivat kovassa huudossa.

Sahera Koti etsi media-alan tekijöitä sosiaalisen median markkinointivideon making-off -kuvaukseen. Videon keulakuvana toimii Sahera Kodin asiakas Jari “Bull” Mentula. Tarvetta oli yhdelle tai kahdelle opiskelijalle tekniseen toteutukseen. Sahera Koti on pirkanmaalainen perheyritys, joka on erikoistunut kotisiivouksiin. https://www.kotipuhtaaksi.fi/

Pajadata Oy:ssa media-alan osaajien tarvetta oli erityisesti kevyiden videotuotantojen, kuten mainosvideoiden teknisen toteuttamisen parissa. Pajadata tekee erilaisia ohjelmistoja rakennusalan yritysten erityistarpeisiin. https://www.pajadata.fi/

Pirkanmaan Osuuskauppa toivoi löytävänsä tapahtumasta erityisesti nuoria tekijöitä, jotka työpanoksellaan voisivat tuottaa muita nuoria kiinnostavaa videomateriaalia esimerkiksi YouTubeen. Pirkanmaan Osuuskauppa on Pirkanmaan alueella toimiva S-ryhmään kuuluva osuuskauppa.

https://www.s-kanava.fi/web/pirkanmaa/yhteystiedot

Markkinoinnin toteuttajia ja nuorten näkemystä tarvittiin myös Suomen Punaisessa Ristissä. SPR:n toimintamuotoja esittelevässä videosarjassa valmiit ideat kaipasivat tuotantoon viemistä. SPR on kansalaisjärjestö ja sen tehtävänä on auttaa apua tarvitsevia kotimaassa ja ulkomailla. https://www.punainenristi.fi/

Videosarjan tekijöille tarvetta oli myös Irti Maasta -kiipeilypuistossa, jossa kiipeilijöille tarkoitettujen ohjevideoiden avulla haluttiin keventää puistotyöntekijöiden työmäärää. Irti Maasta on elämyspalvelu, jonka asiakkaita ovat esimerkiksi erilaiset ryhmät. https://irtimaasta.fi/

Helsingistä käsin toimiva Blockbusters Gang etsi Keikkakioskista uusia freelancereita erilaisiin media-alan tehtäviin. Projektiosaamisen lisäksi Blockbustersissa etsittiin motivoituneita tekijöitä, joilta löytyy muun muassa oma kannettava tietokone ja kännykkä keikkatyönteon tueksi. Blockbusters välittää tekijöitä erilaisiin tuotanto- ja markkinointipalveluihin. http://blockbustersgang.com/

Wacky Tie Films:llä kaivattiin erityisesti taitavia äänialan osaajia sekä graafisia suunnittelijoita erilaisiin media-alan projekteihin. Wacky Tie Films on liikkuvan kuvan tuotantoyhtiö, joka tekee muun muassa elokuvia, mainoksia, musiikkivideoita ja tv-tuotantoja. http://wackytie.fi/

Tarinallistamismenetelmän kehittänyt Tarinakone etsi idearikkaita media-alan opiskelijoita kehittämään toimintaansa ja auttamaan menetelmän digitalisoimisessa. Haussa olivat erityisesti käsikirjoittamiseen ja tarinankerrontaan erikoistuneita osaajia. Tarinakone on tarinalähtöisen palvelumuotoilun asiantuntija, joka tuottaa palveluja muille yrityksille.  http://www.tarinakone.fi/

TAMKin opiskelijoille suunnatussa Y-Makersissa jaetaan TAMKiin tulevia yhteistyöpyyntöjä erilaisista projekteista, työpaikoista, harjoitteluista ja opinnäytetyöaiheista. Alusta toimii digitaalisena ilmoitustauluna, josta TAMKin opiskelijat voivat hakea heitä kiinnostavia mahdollisuuksia vapaavalintaisesti oman mielenkiinnon mukaan. https://y-makers.fi/fi/

 

Teksti ja kuvat: Emma Ketonen

Media-alan opiskelijoita työkeikalle

Tampereella media-alan koulutus keskittyy lähes kokonaan Tohlopin Mediapolikseen, jonka tarjoama huipputeknologia luo nykyaikaiset puitteet opiskelulle. Mediapoliksessa toimivat rinnakkain sekä Tampereen seudun ammattiopisto Tredu että Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK.

Tredun audiovisuaalisen viestinnän osaajat tekevät tv- ja videotuotantojen kuvaukseen, valaisuun, äänituotantoon liittyviä tehtäviä; tallentavat ja striimaavat tapahtumia monikameratuotantoina; toteuttavat konserttien valaisua ja äänentoistoa.

Tredun julkaisutuotannon osaajat tekevät graafista suunnittelua ja kuvankäsittelyä sekä toteuttavat www-sivuja.

TAMKin media-alan osaajat ideoivat, käsikirjoittavat ja tuottavat sisältöä eri medioihin; toteuttavat erilaisia videoita yritysten viestintään ja markkinointiin; tekevät graafista suunnittelua, infografiikkaa, animaatiota ja valokuvausta; tuntevat alan liiketoimintaa sekä hallitsevat asiakas- ja tilausprojektien kulun.

Keikkatyön pelisäännöt

Keikka on lyhytkestoinen työ, josta maksetaan palkkaa ja se on osa opiskelijan harjoittelua. Keikan pituus on 0,5–10 päivää. Harjoittelusopimus voi koostua monesta peräkkäisestä keikasta. Keikan tekee yksi opiskelija, työpari tai pieni työryhmä (kuvaaja ja leikkaaja, monikameraryhmä tms.). Toimeksiantaja määrittelee selkeän työkokonaisuuden keikalle.

 

Toimeksiantaja lähettää kuvauksen keikasta osoitteeseen co-studio@groups. tamk.fi. Työnantaja ilmoittaa keikasta vähintään viikkoa ennen keikan alkua. Koulu suosittelee yhtä tai useampaa opiskelijaa keikan suorittajaksi mutta toimeksiantaja tekee lopullisen valinnan.

 

Sopimuksessa määritellään työtehtävän sisältö ja kesto, palkkion suuruus, vastuut ja tekijänoikeudet.

 

Työn ja tehtävän vaativuus vaikuttavat palkkion suuruuteen. Käytetään pohjana soveltaen -50 % Temen elokuva- ja tv-alan palkkasuosituksia (avustava ja toteuttava työ), työn vaativuuden mukaan: https://www.teme.fi/fi/tyoelama-ja-toimeentulo/palkat/elokuvapalkat/. Keikkapalkkio määritellään ilman ALV:ia. Työaika on 8 tuntia päivässä. Päivärahasta ja kilometrikorvauksista sovitaan toimeksiantajan kanssa erikseen.

Opiskelija laskuttaa asiakasta laskutuspalvelun tai oman yrityksen kautta. Laskutuksesta ja palkkiosta sovitaan etukäteen. Laskutuspalvelun laskuun lisätään aina ALV.

 

Harjoittelu on projektiopintoina suoritettavaa opiskelua, josta maksetaan palkkaa. Koulu vastaa harjoittelijan tapaturmavakuutuksesta. Opiskelija vastaa itse vastuuvakuutuksesta laskutuspalvelun kautta.

 

Toimeksiantaja määrittelee tehtävän, ohjeistaa sen ja antaa palautteen.


Opiskelija voi tarvittaessa käyttää omaa tai koulun tietokonetta sekä kevyttä tuotantokalustoa. Kustannuksista sovitaan erikseen.

Medianomit uudenlaisessa valmennuskokeilussa

Laseja kilisteltiin TreStartilla perjantaina 27.4., kun medianomien valmennuskokeilu sai ansaitsemansa juhlavan päätöksen. Kolmen kuluneen kuukauden aikana 11 työtä hakevaa medianomia osallistuivat uudenlaiseen ryhmävalmennukseen. Valmennuksen aikana paitsi hiottiin tämän päivän työnhakutaitoja, myös toteutettiin kaksi erilaista asiakastyöprojektia. Valmennuksen toinen ryhmän ohjaaja, itsekin medianomi, Emma Ketonen toimi molempien projektien tuottajana:

Jo valmennusta suunniteltaessa, esiin nousi ajatus siitä, josko ryhmään osallistuvien medianomien olisi mahdollista toteuttaa asiakastöinä kaksi työprojektia. Valmennusryhmästämme löytyi sekä audiovisuaalisen että graafisen puolen osaajaa, joten yhdessä töiden tilaajien kanssa päädyimme videoon sekä verkkolehteen. Molemmat työt toteutettiin käytännössä Mediapoliksen TAMKin tiloissa ja ammattilaisten kalustoa hyödyntäen.

Työllisyyspalveluiden markkinointikäyttöön tarkoitettu video, työnimellä “Hitto vie minä kans!” kuvattiin kirpeänä pakkaspäivänä Tohlopin rannalla. Video on esituotannosta jälkituotantoon asti valmennuskokeilijoiden käsialaa ja sen olennaisin kohderyhmä on työttömät työnhakijat. Ensi-iltatilaisuudessa video herätti toivottua hilpeyttä ja hurmasi ammattimaisella kuvakerronnallaan.

Printti- ja verkkolehti Mediaosaajat syntyi tarpeesta esitellä Co-Studio-hankkeen keikkaharjoittelumahdollisuuksia. Yrityksille suunnattu verkkolehti avaa sanallisin ja visuaalisin keinoin yritysten mahdollisuuksia palkata media-alan osaajia lyhytkestoisiin työsuhteisiin, toteuttamaan yritysten pienempiä viestintä- tai markkinointitarpeita. Lehti sarjakuvineen ja raikkaine visuaalisine ilmeineen houkutteli paikallaolijoita tutustumaan aiheeseen tarkemmin. Lehden voit ladata täältä: TAMK_MEDIAOSAAJAT

Videon ja lehden julkistamistilaisuudessa kuultiin myös puheenvuoroja sekä sidosryhmien edustajilta että valmennuskokeiluun osallistuneilta. Medianomi Henrik Tuominen kiitteli valmentajia ja ryhmää uudenlaisesta kokemuksesta ja antoi kannustavaa palautetta tulevien valmennusten varalle. Puheenvuoroja kuultiin myös työllisyyspalveluiden Mika Itäseltä ja Petri Pekkolalta, Bussines Tampereen Ilkka Rahkoselta sekä Co-Studio-hankkeen Anneli Karppiselta ja Emma Ketoselta.

 

Medianomi tekee sisältöjä

Medianomi Emma Ketonen kuvailee itseään sisällöntuotannon moniosaajaksi, vaikka myöntääkin inhoavansa kulunutta ilmaisua. Ketonen valmistui Tampereen ammattikorkeakoulusta medianomiksi keväällä 2013 erikoistuen käsikirjoittamiseen. Vuonna 2017 hän palasi takaisin opintojen pariin ja viimeistelee nyt mediatuottamisen YAMK-tutkintoaan.   

Kun ajattelee käsikirjoittajan ammattia, silmiin piirtyy todennäköisesti kuva yksinäisestä taiteilijasta, joka luovan vimman vallassa hakkaa kirjoituskonetta kynttilän valossa yön myöhäisiin tunteihin asti. Tosiasiassa Ketonen viettää päivänsä aivan toisin: aamupäivän hän istuu kirjastossa kirjoittamassa lifestyle-artikkelia ja iltapäivän hän valmentaa työttömiä medianomeja. Kuva: Janne Heinonen

“Vaikka olen erikoistunut opinnoissani käsikirjoittamiseen, olen pikemminkin sisällöntuottaja, joka hyödyntää käsikirjoittamisen periaatteita. Draamantajulla, samaistumiskyvyllä ja tietynlaisella strategisella ajattelulla, olen pystynyt tekemään erilaisia ja erityisesti itseäni kiinnostavia töitä.”

Medianomi moniosaajana

Valmistumisensa jälkeen Ketonen teki töitä markkinointikoordinaattorina, sekä media-alalle suuntautuvien työttömien ja opiskelijoiden työvalmentajana.

Tiesin jo opiskeluaikana, ettei minusta tule perinteistä leffa- tai tv-puolen medianomia. Sen sijaan tahdoin hyödyntää saamaani oppia ihan muissa hommissa.”

Ketonen valmensi media-alalle hakeutuvia ammatillisesti ja auttoi valmennettavia löytämään omat voimavaransa työelämään.

“Usein ajatellaan, että oman ”unelmatyön” täytyisi olla kirkkaana mielessä ja päämäärää kohti pitäisi juosta keinoja kaihtamatta. Todellisuudessa toimi työelämässä voi löytyä ihan jostain muualta, kuin mitä tutkintotodistuksessa lukee. Varsinkin media-alan osaamista tarvitaan nyt joka paikassa.”

Ketonen tekee itsekin paljon freelance-keikkatyötä, ja nimenomaan muihin kuin perinteisiin media-alan yrityksiin.

“Sisällöntuottajat ovat tällä hetkellä kuumaa kamaa ja medianomin perusosaaminen ja tekniikan hallitseminen ovat loistava lisä. Kun oma osaaminen on tuotteistettu kuntoon, ovat mahdollisuudet miltei rajattomat.”

Supermedianomit työmarkkinoilla

Tänä keväänä Ketonen valmensi työttömiä medianomeja valmennuskokeilussa Tampereen kaupungin työllisyyspalvelujen ja TAMKin ja Tredun yhteishankkeessa Co-Studio. Valmennus oli uudenlainen konsepti, jota Ketonen kehittää myös YAMK-opinnäytetyössään. Kokeilun tärkeimpänä tavoitteena oli parantaa alumnien työnhakumahdollisuuksia nykyaikaisin keinoin, sekä lisätä medianomien ammattiosaamisen tunnettavuutta, muissa kuin media-alan yrityksissä.

“Valmennusporukassa me kutsummekin itseämme supermedianomeiksi, koska pystymme melkein mihin vain.”

Ketonen itse pitää medianomiopintojaan Tampereen ammattikorkeakoulussa tärkeänä ponnahduslautana työelämään. Erityisesti hän on nauttinut tulevan YAMK-tutkintonsa tuomista uusista mahdollisuuksista.

“Älä lukkiudu mihinkään muottiin, vaan hyödynnä ja kehitä omaa osaamistasi. Ammattilainen on aina ammattilainen.”

Valokuva: Janne Heinonen

Yrittelijäisyys-päivä Mediapoliksessa

Silpputyö, kombityö, nyhtötyö, vuokratyö, projektityö, freelancertyö. Itsensä työllistäminen, sivutoiminen yrittäjyys, laskutuspalvelut. Sanat kuvaavat nykyisen muuttuvan työelämän ilmiöitä. Co-Studion ja TAMKin AV-alan liiketoiminta ja yrittäjyys –kurssin opiskelijat visioivat Mediapoliksessa, millaisille työmarkkinoille he valmistuvat seuraavan parin vuoden kuluttua. Mukana olivat myös Tampereen kaupungin työllisyyspalveluista Mirja Taipale, Merja Retkin, Paula Yrjönheikki ja Jaana Uusitalo. He valottivat työelämän haasteta ja mahdollisuuksia sekä itsensä työllistämisen keinoja työvoimaviranomaisten näkökulmasta.

Silppuisille työmarkkinoille voi valmistautua jo opiskeluaikana. Opiskelijana on helppo kokeilla yrittäjyyttä ja asiakkuuksien luomista tekemällä keikkoja ja laskuttamalla asiakasta laskutuspalvelun kautta. Ne tarjoavat helpon vaihtoehdon niin työnantajalle kuin opiskelijalle. Lyhytkestoinen yrittäjyys eli ”kevytyrittäjyys” madaltaa kynnystä kokeilla freelancerina työskentelyä.

Yrittelijäisyys-päivän pienryhmissä opiskelijat mm. ideoivat mediapalveluita eri alojen mikroyrityksille: parturi-kampaajalle, kivijalkakauppiaalle, kukkakauppiaalle, ratsastusalan ja kone- ja metallialan pienyrittäjälle. Kaikki he voivat olla mahdollisia asiakkaita, joka tilaavat videomuotoisen tiedotus- ja markkinointimateriaalin.

”Vain taivas on rajana. Tarvitaan vain luovuutta ja työpaikka löytyy”, totesi Patrik Lilja keskusteluryhmässä, jossa rakennettiin urapolkua medianomille, joka joutuu tekemään oman alansa työn lisäksi muun alan työtä saadakseen elantonsa.  ”Tämä vie energiaa mutta voi olla mahdollisuus löytää myös oman alan keikkoja”, painotti Niko Nevalainen.

Silpputyömarkkinoilla työpaikat ovat usein piilossa. On vain havaittava ne ja uskallettava sitkeästi tarjota osaamistaan yrityksille ja yhteisöille. Tämä vaatii itsetuntemusta, omien vahvuuksien ja arvojen tunnistamista, sanoittamista ja kuvittamista.

Mediatöihin! –päivä Mediapoliksella

Mediatöihin! -päivässä 19.1.2018 Mediapoliksella pureduttiin tämän päivän työnhakuun nykyaikaisia tekniikoita hyödyntäen. Aamu starttasi Tampereen työllisyyspalveluiden Merja Retkinin osiolla, jossa tapahtumaan osallistujat pääsivät pohdiskelemaan oman osaamisensa tunnistamista. ”Vakuuttavuutta työnhakuun tulee, kun oma osaaminen on hakijalla itsellään hanskassa, eikä erottautumisen merkitystä voi vähätellä”, Merja kannusti luennossaan.

Esille nousivat myös tämän hetken muuttuvan työelämän ilmiöt, kuten freelance-toimeksiannot ja niin sanottu silpputyö. Tapahtumaan osallistujat tutustuivat myös yrittäjyyden ja yritteläisyyden käsitteisiin. Verkostoituminen, mahdollisuuksien havainnointi ja aktiivinen tapa toimia ja ajatella todettiin tärkeiksi tekijöiksi itsenä työllistämisessä.

Osaamisen tunnistamisesta ja sanoittaamisesta siiryttiin someen, kun Miina Kivelä TAMKista piti tapahtumaan osallistuneille Someta-duuniin-työpajan. Työpajassa paneuduttiin  käytännönläheisesti ja kanavakohtaisesti sosiaalisen median mahdollisuuksiin työnhaun tukena.  Someta duuniin -hankkeessa toimiva Miina vinkkasi myös muista työnhakuun liittyvistä some-workshopeista, joiden aiheet liittyvät mm. henkilöbrändäykseen ja portfolion laatimiseen. Työpajat järjesteään kevään aikana Tampereen ammatitkorkeakoulun Y-kampuksella.

Iltapäivä jatkui Tampereen ammattikorkeakoulun Saara Lehtosen sekä mediatuottamisen YAMK-opiskelija Emma Ketosen Video CV-workshopissa, jossa pohdittiin video-CV:n hyötyjä työnhaussa, sekä käytiin läpi tärkeimpiä käytännön asioita onnistuneen tuotoksen tekemiseksi. Päivän päätteeksi tapahtumaan Mediatöihin! -päivään osallistujat pääsivät kokeilemaan oman video CV:n tekemistä greenscreenille.  Mediatöihin! -päivä on osa Tampereen työllisyyspalveluiden, TAMKin ja Tredun Co-Studio-hanketta.

 

 

 

Keikkaharjoittelu-workshop

Freelancer- ja projektimuotoinen työ ovat media-alalla arkipäivää. Sekä medianomiksi opiskelevat TAMKin opiskelijat että Tredun media-alan opiskelijat valmistautuvat työelämään harjoittelemalla freelancerina työskentelyä, verkottumista työelämään ja asiakkuuksien luomista jo opintojensa aikana. Valmistumisen jälkeen tavoitteena on joustava siirtyminen työelämään ja työllistyminen.  Media-alalle valmistuvat työllistyvät  usein media-alan yrityksiin, mutta viestintä- ja media-alan osaajia tarvitaan yhä enemmän muillakin aloilla. Työpaikat on vain löydettävä.

Yritysten edustajat, opiskelijat ja oppilaitosten harjoittelu- ja työelämäjaksoja ohjaavat opettajat pohtivat ja suunnittelivat yhdessä Co-Studion Keikkaharjoittelu-työpajassa, miten freelancemainen työ soveltuu opintojen työharjoittelujaksoille. Perinteinen yhtäjaksoinen harjoittelu on hyvä ratkaisu opintojen alkuvaiheessa, koska silloin opiskelija tutustuu työyhteisöön, työnkulkuihin ja verkottuu ammattilaisten kanssa. Keikkamuotoinen harjoittelu sopii opintojen loppuvaiheeseen. Tällöin  opiskelijat tuotteistavat osaamistaan, tekevät tuotteistettuja projekteja työryhminä sekä keikkoja freelancerina, kuten useimmat valmistuttuaan media-alalle.

Työpajan ryhmissä käydyissä vilkkaissa keskusteluissa puhututtivat keikkojen työaikoihin, palkkioihin ja vastuisiin liittyvät asiat. ”Oleellista on, että yksityiskohdista sovitaan etukäteen, ettei yritykselle tuleva lasku ole eri kuin mitä on sovittu, ja opiskelijalle ei tule yllätyksenä mitä hänelle jää keikasta käteen”, kiteytti keskustelun Tommi Lepola Tuotantoyhtiö Legenda Oy:stä.

Esille tuli myös, miten löytyy sopiva tekijä keikalle, millaista osaamista tarvitaan.

”Opiskelijoilla on oltava perusosaaminen kunnossa. Sen lisäksi ratkaisevaa on asenne. Jos on utelias, haluaa tutustua työpaikkaan ja haluaa oppia, haasteetkin voitetaan”, kiteytti Telma Tuomisto Tredusta oman työryhmänsä keskustelun.

Mikko Uimosen  luotsaamassa ryhmässä keskusteltiin mm. yritysten käyttämistä viestintä- ja rekrytointikanavista, joita voitaisiin käyttää myös Co-Studion keikkaharjoittelukokeilussa. Tunnetuin kanava on LinkedIn, jossa opiskelija voi julkaista video-CV:nsä ja portfolionsa. Yrityksissä käytetään pikaviestimiä työryhmien omassa viestinnässä mutta sähköposti hallitsee edelleen.    

“Keikkaharjoittelu-työpajassa saatiin runsaasti arvokasta tietoa ja hyviä ideoita keikkamuotoisen harjoittelun ja työelämäjaksojen kehittämiseen ja työnantajien ja opiskelijoiden verkottumiseen. Näiden pohjalta kootaan yhteisiä käytänteitä, joita lähdetään kokeilemaan työnantajien ja opiskelijoiden kanssa keväällä ja syksyllä 2018”, totesi tyytyväisenä Anneli Karppinen TAMKista.